Fivenkieppi vai figlu? Ei mamiksille tai mahongille!

Facebookista saamieni tietojen mukaan tämä hoskin sitkein 505-miehistö on viimeinkin luopunut toivosta kauden 2010 päätöspurjehduksen suhteen, ottanut lumilapiot esiin ja kaivanut veneen hangesta.

Toisaalta tuolla hangen alla on varmaan ollut ihan mukavaa, riekonkiepissä. Toinen vaihtoehto sisätalvehtimiselle olisi myös kätevä ja helposti nikkaroitava figlu, eli fivelle räätälöity iglu.

Kun ei ole kerrottavaa, ei ole kerrottavaa

Lauttasaaren selkä on hiljalleen jäätymässä, suksia voidellaan ja kesästä haaveillaan. Normaalin purjehtijan marrasmeininkiä siis. Toisaalta pieni yhteenveto kaudesta voisi olla paikallaan.

Mahonkimiehistö suoriutui sijalle 5/24 Suomen rankingsarjassa. Pudotusta viime kauteen yksi pykälä. Hailaitseja ei juuri ollut, enemmän sitä tasaisen harmaata taapertamista.

Mutta tässä kuitenkin perinteinen, jo toisena vuonna peräkkäin julkaistava marraskuva työpaikan ikkunasta.

Jacobin paini tanskalaiseen tapaan

Fivepurjehtijoille oli tarjolle harvinaista, mitalinhohtoista herkkua, kun tämän ja vuoden 1978 MM-kakkonen (ja lukemattomia muita pystejä urallaan pokannut) Jacob Bojsen-Möller jakoi ajatuksiaan ja treenimetodejaan hoskilla viime viikonvaihteessa. Tämän vuoden MM-kisoissa kympin sakissa oli 7 BM-purjeilla ajavaa venekuntaa, joten kuuntelimme Jacobin ajatuksia purjetrimmistä ja purjeiden suunnittelusta tarkkana kuin 22 porkkanaa (suomifliittiä edusti siis 11 venekuntaa).

Tarkemmat muistiinpanot voit lukea lähiaikoina liiton sivuilta. Se kävi kuitenkin selväksi, että finska flotassa on potentiaalia, mutta töitä on tehtävä jos kärkeä mielii hätyytellä.

Vaikka herra ei välttämättä kuvataiteilijana kunnostautunut, oli treeni rankkaa. Lauantaina harrastettiin Jacobin painia, eli ajettiin lyhytrataa kahdella jiippipoijulla, eikä taukoja juuri pidetty. Lounaan jälkeen saatu palaute oli kovaa, mutta reilua – iltapäivällä katsottiin josko oppi oli mennyt perille. Ja olihan se, vaihtelevasti. Haastavaksi homman teki se, että kryssillä piti tehdä kymmenen vendaa ja avotuulessa viisi jiippiä. Tuli kiire. Ja hiki.

Sunnuntaina tuuli reippaasti, ehkä 10. Jabob lupasi tehdä vähän pidemmät radat, mutta ei se siltä tuntunut. Kun spinnun oli saanut ylös ja jiipattua kerran, saikin sen vetää jo kiireen vilkkaa sisään. Puuskaisessa kelissä ja syheröllä radalla tapahtui myös näyttäviä lippoja! Syke nousi ja veneenkäsittelyn puutteet näkyivät armottomasti. Lisämaustetta antoi myös rannan läheisyys – alapoijulle ei kannattanut kaatua.
 

Tarkkasilmäinen huomasi myös fivet maikkarin uutisten asuntorakentamista käsittelevän jutun yhteydessä sunnuntai-iltana.

Länsirintamalta ei mitään uutta

Kuten pitkään jatkuneesta radiohiljaisuudesta voi päätellä, ei Århusin reissulta ole kerrottavana suuria sankaritekoja. Kryssivauhdin ongelmat olivat samat kuin viime vuonna – aallokko ja hiljainen tuuli tökki todella pahasti. Kovemmassa kelissä pysyimme oman vertailuryhmämme (sijat 30-60) kyydissä kohtuullisesti, mutta kokonaisijoitus 72/126 kertoo, hmm, kokonaiskuvan.

Kantapääni oppi ainakin tämän: kirjainyhdistelmiä ei kannata ottaa, jos haluaa sijoittua. Meille tuli kaksi DNF:ää, toinen peräsimen bragattua ja toinen isopurjeen revettyä. Aina tulee force majeureja, mutta joihinkin niistä voi itse vaikuttaa ennalta.

Pienoinen onnistuminen oli kuitenkin uusi varmuus kovemmassa kelissä, sillä yhtään jiippipannua ei otettu (vrt. Porin SM, jossa kupitettiin heti ekassa jiipissä).

Ensi viikonvaihteessa sitten kuullaan Jacobin vesileirillä mikä temppu on ja miten se tehdään.

Kokeilimme kaksosia ja kävimme barbershopissa

Testasimme eilen barbershopista shoppailemiamme (myös muita nimihenkilöitä oli ostoksilla) automaattibarbereita, joiden avulla on tarkoitus hallita avotuulimaailmaa. Ensimmäiset fiilikset ovat lupaavia. Lisäksi otimme kaksoset merelle mukaan ja ainakin toistaiseksi ne pysyivät kiltisti veneessä. Huomenna nähdään miten tsydeemit pelittävät tositoimissa Sirpalesaaren bätlfiildillä.

Apua, niitä onkin kaksi

Sen sijaan että harjoittelisimme ja ropaisimme ruostetta parasta ennen -päivämäärän saavuttaneista taidoistamme, päätimmekin synnyttää kaksoset. On odotettavissa, että aluksi kaksoset aiheuttavat hämmennystä ja hässäkkää, mutta kunhan ne kasvavat ja saavat kokemusta, saattaa niistä olla iloa ja vanhuuden turvaa alati kovenevilla kilparadoilla.

Huonoina päivinä kaksoset saattavat vaikuttaa tältä:

Ja hyvinä taas tältä:

Ja kuka tietää, ehkä ne viitoittavat tien ihan maailman huipulle asti. Kaksin aina kaunihimpi, hankalampi ja nopeampi? Kaksoset ovat tavattavissa ensi viikonvaihteessa Helsingin regatassa.

SM-kohokkaasta pannukakku

Räpiköimme huonolla purjehduksella kahdeksanneksi.

Perjantaina tuulta oli sen verran, että kupitimme heti ekassa jiipissä ja setvimme koko loppulähdön solmussa olevaa spinnua. Toisessa lähdössä oli pakko ajaa vain kahdella purjeella, sillä edellä mainittu pallokas oli edelleen solmussa. Matkapurjehdusmoodissa pääsimme sijoille 10 ja 6. Aika moni venekunta oli syystä tai toisesta rannassa, joten ei meidän taakse kovin montaa kilpailijaa jäänyt.

Lauantaina oli meidän keli, mutta hyvähköt sijoitukset vaihtuivat kuutostiloihin molemmissa lähdöissä. Syy: omat mokat ja hitusen huonoa tuuria.

Sunnuntaina oli hieno ilma, mutta aallonmurtajan kohdalla rupesi kölilaatikosta kuulumaan ritinää. Käännyimme takaisin rantaan ennen kölin lopullista luopumista: foili oli ilmeisesti saanut siipeensä perjantaisissa uimaharjoituksissa. Slipillä toimimme kuin formulatalli ikään ja vaihdoimme Tomin Milanes-leipälapion tilalle. Päivän ensimmäinen lähtö meni kuitenkin sivu suun. Viimeisessä startissa olimme erittäin lähellä linjaa ja tamperelaisnuoret puskivat meitä ylös. He kuitenkin kiihdyttivät ennen meitä ja paukun jälkeen tuomarialus tööttäili varaslähdön merkiksi. Arvelimme, että team Tre oli yli, mutta olimme hieman huolestuneita myös omasta tilanteestamme. Startti oli linjan läheisyydestä huolimatta seiska miinus -tasoa, paskatuulta jne. Homma meni lopullisesti plörinäksi puolivälissä ekaa kryssiä. Olimme baaralla ja tiedotin trapetsilta: "Nyt tulee tilanne... laske. Laske!" Kippari teki omat johtopäätöksensä, vendasi ja lopputuloksen voi arvata. Saimme kuitenkin metsästettyä moinaavassa ja jatkuvasti oikealle shiftaavassa tuulessa muutaman päänahan ja olimme maalissa sijalla 11. Emme kuulleet tuomariveneestä tööttäystä ja arvelimme varastaneemme. Tuloksista selvisi sitten aikanaan asian oikea laita, mutta se ei juuri lohduttanut.

Ei tullut SM-kohokasta, mutta jäipä sitten vielä tsempattavaa tuleviinkin karkeloihin.

Viimeistelyharjoitus tehty, kehityskohteita löytyi jokunen

Ennen Porin SM-kisoja on saatava kuntoon ainakin startit, kryssivauhti, manööverit, spinnuajo sekä spinnupuomi ja spinnun falli. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä pystyssä pysymiseen (kolme kuppia eilen), strategiaan ja taktiikkaan. Mutta tästä on hyvä jatkaa ja katsoa mihin se riittää, vaikka kaveri tulee lujaa, ja sitä kautta maalissa nähdään ja parhaamme tehdään ja keskitytään omaan suoritukseen ja perustekemiseen, sillä sitä kautta ollaan tätä kautta suunniteltu ;b

Linssiluteet Kielissä

Nostalgiapäivät jatkuvat – tällä kertaa muisteloissa on viimevuotinen Kielin EM-regatta. Team 7784 ilmeisesti pohtii nostaako spinnu vai ei (meillä meni vissiin ihan hyvin kun Pinellin purjenumero erottuu... tai Ianilla meni huonosti). Ja nostettiinhan se blåsa sitten eipäsjuupastelun jälkeen:

Reaaliaikaisen kerrottavan puutteessa: nostalgiapläjäys

Oi niitä aikoja. Nesteen venekerhon styreeniltä haiseva veneenrakennushalli jollailijoille tarkoittettuine pukutiloineen, uudenkarhea piironki ja ylpeä omistaja:

Järvi on järvi vaikka voissa paistettaisiin

Sisävesi näytti jälleen luontonsa. Tuulta, pläkää, shiftejä, aurinkoa ja rakeita oli Vesijärvellä riittämiin. 7784 aloitti kauden lupaavasti piikillä, mutta hiipui lopulta neljännelle sijalle. Hauska oli kuitenkin seilata, vaikka hieman kunnon päälle kävikin - 7784 ei nimittäin voi elvistellä vesituntien määrällä. LPS hoiti jälleen järjestelyt hienosti, kiitos siitä!

Vanha rouva pelkäsi kylmää vettä

Kaikkien paikalle kerääntyneiden 7784-fanien pettymykseksi tiimi loisti poissaolollaan Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa. Ehkä syynä oli kylmänsietokyvyn puute, kenties rimakauhu, haaksirikon pelko tai joku muu forsmajöör, kuka tietää. Tähtäin on nyt asetettu seuraavalle vetiselle järvelle, eli Vesijärvelle. Tervetuloa siis Lahteen parin viikon päästä bongaamaan filmaattinen, karismaattinen ja ihailtu 7784 kyydissäolijoineen.

Jos olisin täti, en olisi setä

Ja jos pitäisi ennustaa ja jos olisin pessimisti, ennustaisin että 7784 loiskahtaa veteen ensimmäistä kertaa Tuusulassa äitienpäivää edeltävänä lauantaina (kuten tunnettua, uusien viritelmien toimivuus on hyvä testata tositilanteessa). Mutta sikäli mikäli muistamme ensi kerralla venettä hieroessamme ottaa työkalut mukaan, voi olla, ettei edellä mainituilla ennustuksilla ole enempää arvoa kuin tällä digitaalisella vessapaperilla, jolle em. prognoosit on laadittu.

Deadline lähestyy, otteet kovenevat

Merzzedeksen F1-tallista liisatut ingenjöörit sekä hiilikuitu- ja aerodynamiikkavelhot on laitettu töihin työehtosopimusten tuntirajoista piittaamatta. Loviisan tehtaamme autoklaavit hehkuvat yötä päivää punaisena, uusia aerodynamiikkaosia testataan, hylätään ja parannellaan. Suokin haarakonttorissa ompelukoneet surraavat vimmatusti - seikka, joka on saanut naapurit valittamaan Suomenlinnan hoitokunnalle ja kysymään, etteikö viimevuotiset purjeet kelpaisi team 7784:lle.

Kuvassa uusi insinöörimme testaa tämän kauden kuljetuskalustoa, josta näyttää toistaiseksi puuttuvan peräkoukku. Pitääpä mainita Lewikselle.

Vorsprung durch Technik, aber Fitness brauchen wir nicht.

Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan 7784:n tuotekehitysosasto tekee pitkää päivää laskutikun ja millimetripaperin kanssa. Piirustuslauta on sekin ollut ahkerassa käytössä ja uusia hiilikuitumuotteja on jyrsitty urakalla. Aerodynamiikkaosasto on niinikään testaillut tuuli- ja tyylitunneleissa ensi kauden purjekuoseja. Lisäpontta kehitystyöhön on antanut hiljattain ratkaistu America's Cup 33, jossa amerikkalaiset näyttivät sveitsiläisille käkikellon paikan Vorsprung durch Technik -asenteellaan. 7784-syndikaattia lähellä olevat tahot ovat kertoneet saman olevan tavoitteena myös tulevan kesän fivekarkeloissa - venekunta kävi jo Dubaissa testaamassa kantosiipiä, mutta joutui tulemaan kotiin häntä koipien välissä huomattuaan, etteivät säännöt niitä salli. Sen sijaan mastoon saattaa tulla jotain uutta ja jännittävää... Tässä huippusalainen vakoojakuva uudesta rikaustyylistä:

Nyt esittelyssä kymmeniä, ellei satoja vuosia aikaansa edellä oleva vene!

Vene-messuilla on vaihteeksi ihan oikea purjevene näytillä. Mutta mikä? Bavaria? 49er? Laser? Soutuvene purjeella? Tuulivoimalla toimiva syvänmerensukellusvene?

Viiden pisteen vihje: Vene oli triljardeja vuosia aikaansa edellä jo ensiesittelyssään vuonna 1953.

Kolmen pisteen vihje: Muuan tanskalainen harrastelija, eräs herra Paul Elvström voitti tämän veneluokan MM-kisat pari kertaa 50-luvun lopulla. Kompana kysyttäköön mitä erikoista näissä voitoissa oli? Kuvasta löytyy nimittäin eräs yksityiskohta, joka osoittaa neljäysin olleen noin 40 vuotta aikaansa jäljessä!



Yhden pisteen vihje: Veneen purjetunnuksen summa on noin puolet erään kaljun helsinkiläismiehistön purjehtimasta kauden 2009 nopeusennätyksestä solmuina.

Tervetuloa messuille tutustumaan ja arvuuttelemaan mikä vene on kyseessä.