Räpiköimme huonolla purjehduksella kahdeksanneksi.
Perjantaina tuulta oli sen verran, että kupitimme heti ekassa jiipissä ja setvimme koko loppulähdön solmussa olevaa spinnua. Toisessa lähdössä oli pakko ajaa vain kahdella purjeella, sillä edellä mainittu pallokas oli edelleen solmussa. Matkapurjehdusmoodissa pääsimme sijoille 10 ja 6. Aika moni venekunta oli syystä tai toisesta rannassa, joten ei meidän taakse kovin montaa kilpailijaa jäänyt.
Lauantaina oli meidän keli, mutta hyvähköt sijoitukset vaihtuivat kuutostiloihin molemmissa lähdöissä. Syy: omat mokat ja hitusen huonoa tuuria.
Sunnuntaina oli hieno ilma, mutta aallonmurtajan kohdalla rupesi kölilaatikosta kuulumaan ritinää. Käännyimme takaisin rantaan ennen kölin lopullista luopumista: foili oli ilmeisesti saanut siipeensä perjantaisissa uimaharjoituksissa. Slipillä toimimme kuin formulatalli ikään ja vaihdoimme Tomin Milanes-leipälapion tilalle. Päivän ensimmäinen lähtö meni kuitenkin sivu suun. Viimeisessä startissa olimme erittäin lähellä linjaa ja tamperelaisnuoret puskivat meitä ylös. He kuitenkin kiihdyttivät ennen meitä ja paukun jälkeen tuomarialus tööttäili varaslähdön merkiksi. Arvelimme, että team Tre oli yli, mutta olimme hieman huolestuneita myös omasta tilanteestamme. Startti oli linjan läheisyydestä huolimatta seiska miinus -tasoa, paskatuulta jne. Homma meni lopullisesti plörinäksi puolivälissä ekaa kryssiä. Olimme baaralla ja tiedotin trapetsilta: "Nyt tulee tilanne... laske. Laske!" Kippari teki omat johtopäätöksensä, vendasi ja lopputuloksen voi arvata. Saimme kuitenkin metsästettyä moinaavassa ja jatkuvasti oikealle shiftaavassa tuulessa muutaman päänahan ja olimme maalissa sijalla 11. Emme kuulleet tuomariveneestä tööttäystä ja arvelimme varastaneemme. Tuloksista selvisi sitten aikanaan asian oikea laita, mutta se ei juuri lohduttanut.
Ei tullut SM-kohokasta, mutta jäipä sitten vielä tsempattavaa tuleviinkin karkeloihin.
