Kovaa peliä Bostonissa eli ribillä Melkillä

Hampparin puhelinäänessä oli pettymyksen mukanaan tuomaa värinää – Tumppari ei tiistai-iltana halunnut kovaa leikkiä Melkillä, vaan oli lähtenyt mieluummin ratsastamaan tyttöystävänsä kanssa. Lisäksi luotetulla gastilla oli trailerin avaimet taskussaan, joten Hamppi ei päässyt omalla veneellään edes heittogastin kanssa kisailemaan Melkin maininkeihin. Lähdettiin kuitenkin Hampin kanssa ribillä turvaamaan 8230:n ja Sampsan numerovammaisen veneen puuhia.

Löydä yksi virhe (kuvaussession satoa myös täällä): 

Paketti kasassa: 

Jumppapurjeloikka: 

 Hallittua kryssieleganssia:

 Täyttä karkua kohti Pihliksen kallioita:

505 SM - pieni notkahdus

Lihakset alkavat hiljalleen tuntua omilta viime viikonvaihteen ryynäyksen jälkeen. Jonkinmoinen nyykähdys jäi päällimmäiseksi tunteeksi seuraavista syistä.

1. Veneitä oli vain 17, eli ensi vuonna purjehditaan vaihteeksi luokkamestaruudesta
2. Lauantain kovahkossa kelissä oli merkillisen vähän veneitä viivalla, erityisesti viimeisessä lähdössä
3. Piironkitiimin panos oli ailahteleva ja vähäiset vesitunnit sekä rutiinin ja kunnon puute näkyivät – kv. regatassa olisi meidän ja kärjen välissä ollut 50 venettä

Ykköskohta on helposti korjattu ensi vuonna, mikäli "varmana" pidetyt venekunnat saavat ruuhensa vesille. Kisoissa oli kuitenkin kaksi uuttakin venekuntaa. Eli jos perälauta ei vuoda, fliitin voi hyvin myös tulevina vuosina. Uusia kasvoja olisi hyvä kuitenkin saada, sillä luonnollista poistumaa tulee väkisin. Jossain vaiheessa piironkikin työntää horsmaa...

Kakkos- ja kolmoskohtaan puolestaan on samat lääkkeet. Vehkeiden on oltava kunnossa. Niitä on osattava käyttää. Niitä on jaksettava käyttää. Niillä pitää seilata oikeaan suuntaan. Eikä niillä saa kolaroida muiden kanssa ;)

Kilpailulautakunnalle kiitos hyvistä radoista.