Skipper may not be the word blurt crew is killer because of the performance.

Google rulaa. Ja erityisesti sen uudet, innovatiiviset palvelut kuten automaattinen kääntäminen. Ulkomaiset ystävämmekin voivat nyt nauttia korkeatasoisesta, suomalaisesta 505-bloggauksesta. Käännös edellisestä päivityksestä: "Spinnu rises humauksessa, and I get to trapetsille one of the fusible, poetic and aesthetic movement, and strong arm pumppaavat last mikrosolut the boat out of it. Skipper may not be the word blurt crew is killer because of the performance." 

Mitäpä siihen lisäämään. Kuin että "that is why I looked it preferable to obtain a wheeled mobile equipment cabinet, which I can perhaps take home, and where can I mildew neoprene in a hurry". 

Miehistö pohtii tulevaa kautta

Tavoite on selvä: haluamme kalifiksi kalifin paikalle. Olen käynyt punttiksella monta kertaa ja nostanut useita kiloja rautaa. Hyvästi hapotukselle! Olen myös tehnyt mentaaliharjoituksia, joissa ylitämme lähtölinjan oikeasta päästä oikeaan aikaan ensimmäisenä, teemme muutaman harkitun vendan ja kierrämme ylämerkin selvässä leedissä. Spinnu nousee humauksessa ja pääsen trapetsille yhdellä sulavalla, runollisella ja esteettisellä liikkeellä, ja vahvat käsivarteni pumppaavat viimeisetkin mikrosolmut veneestä irti. Kippari ei saa sanaa suustaan miehistön upean suorituksen takia. Takana kahinoidaan rajusti, mutta plaanaamme täydellisessä tasapainossa klungaa karkuun. Alamerkillä spinnu tulee alas aivan kuin oppikirjoissa. Ei enää keulan ali menneitä skuutteja! Muutaman kierroksen tahkottuamme ylitämme maalilinjan ja meille paukutetaan. Vilkutamme hajamielisesti tuomarialukselle, sillä tämähän on arkipäivää. Just another day at the office. Omistan voiton avovaimolleni, jota ilman mikään ei olisi mahdollista. Osansa kiitoksista saa myös lääkärini, jonka ansiosta lääkitykseni on viimeinkin kohdallaan. 

Olen myös harjoitellut Urheiluruudun haastatteluja varten. Tässä näyte: "Teemme parhaamme ja katsomme mihin se riittää. Vaikka kaveri tuleekin lujaa, meidän pitää keskittyä omaan purjehdukseemme ja luottaa perustekemisen tasoon. Ihan hyvillä mielin lähdemme tulevaan kauteen, etten sanoisi jopa että luottavaisin mielin. Jos vaan terveenä saa olla. Ensimmäisestä kisasta haemme kokemusta, mutta kisaturisteja ei kannata Lahteen asti lähettää. Tavoitteena on vähintään voitto, tai voiton karatessa pistesijakin kelpaa. Jos pistesijaa ei tule, tyydymme siihen tasoon mikä meille fliitin toimesta osoitetaan." 

Edellisessä esitettyihin kysymyksiin ei ole tullut lukijoilta vastauksia, joten olemme oman tuotekehittelymme varassa. Kuva taas liittyy seuran tiukkaan kaappipolitiikkaan. Siksi katsoin parhaimmaksi hankkia pyörillä liikuteltavan varustekaapin, jonka voin tarvittaessa ottaa kotiin mukaan ja jossa voin homehduttaa neopreenit kaikessa rauhassa.  

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän ymmärrystä

Taipuuko meillä alamasto liikaa? Pitäisikö kipparin laminointiprojekteihin lisätä pidempi struttiputki? 

Mitä etua on siitä, että fokkaskuutti jää strutin mastonpuoleiseen sokkaan joskus jumiin? 

Onnistuisiko kankea gasti paremmin rullavendoissa, jos skuuttia ei tarvitsisi kaivaa jalkojen välistä? Pitäisikö knaapeja siirtää eteenpäin? 

Toimisiko spinnupuomin pään haarukka paremmin, jos skuutit olisivat ohennetut? 

Pysyisikö vene kuivempana, jos peräpeilin tyhjennysaukot olisivat kiinni? 

Olisiko ison trimmaaminen helpompaa, mikäli narulevangin solmut eivät aukeaisi viittä minuuttia ennen starttia? 

Menisikö jiippaaminen sutjakammin, jos puominulosvetoknaapi olisi swivelillä? 

Meneekö fokkaskuutti muillakin trasseliin spinnupuomin kanssa vendoissa? Jos ei mene, pitäisikö mennä, vai onko meidän systeemissä jotain vikaa? 

Jos molemmat puomit olisivat hiilikuitua, olisimmeko seksikkäämpiä, nopeampia ja menestyneempiä? 

Pitäisikö Meripurjeen fokasta tehdä seuraava evoluutioversio? 

Miksi isopurjeeseen tulee reikiä, kun hyppään laidalta sen päälle? 

Kannattaako ajaa 80-luvun antiikkiperäsimellä vai rakentaa uusi HA, jonka voi sitten taas käydä kovassa kelissä katkaisemassa? 

Onko tarkoituksena kerätä tulosluetteloon kaikki mahdolliset kirjainyhdistelmät? Sekö on sijoittumisen salaisuus?

Kummasta on enemmän hyötyä, vesiajasta vai hieromisajasta? 

Kyselee, 

Gasti

Piirongin paikka

Toisilla on paremmat oltavat kuin toisilla. Kylmälaminoitu olohuoneversio (huomaa tunnelmallinen takkatuli) on myynnissä Saksan sivuilla naurettavaan 2900 euron hintaan. Tee kulttuuriteko ja hae pois, ettei meidän tarvitse. Vene oli Palermossa heti Enzo Ferrarin jälkeen seuraavana.

Brain surgery

Ökäreiden ja pipariksi menneiden spinnunlaskujen aika painui piirongin kohdalla historiaan, kun kippari suunnitteli ja rakensi uuden, hienon tunnelin talvella 2007-2008. Amerikoista olisi saanut tunnelin ihan valmiinakin, mutta koska pinnamies on insinööri, piti kaikki tietysti tehdä muotista alkaen itse. Avainsanat: hiilikuitu, epoksi, alipaine, tuotekehitys, kevennys yms.

Viime kesänä useimmiten toistuva kämmi olikin sitten spinnuskuutin uittaminen keulan ali alamerkillä. Styyran puoleinen skuutti nimittäin hulahtaa hämmentävän helposti, ellei gasti älyä pitää skuuttia riittävän kireällä. Hankaluus on siinä, että jossain vaiheessa takaosassa huhkiva kaveri rupeaa huutamaan "ei tuu" ja homma menee sen myötä pitkäksi. Mikä on liian löysä ja mikä liian kireä?

Kipparille tuli tutuksi keulakannella makaaminen ja gastille taas trapetsilta ajo. Manööveri on päättynyt myös kupitukseen, kun "keulakansigasti" tippui SM-kisoissa mereen ajoankkuriksi ja trapetsigastilla taas ei ollut ison skuuttia kädessä puuskan iskiessä. 

Joka tapauksessa kipparin muotoilema hiilikuitu-unelma on hieno, ja venekin keveni puolisen kiloa. Ja miettikää miten paljon enemmän meillä on projisoitua purjepintaa kun förstaaki menee keulaan saakka. 

"Nuo ällistyttävää vauhtia veden pinnalla liitävät, vain miehistön taitavuuden ansiosta pystyssä pysyvät hirviöt"

Jo pikkupoikana lueskelin Jean Michel Barraultin ansiokasta Purjehduksen suuria hetkiä -teosta (Tammi 1965), jossa kerrottiin, että John Westell suunnitteli Coronet-nimisen veneen vuonna 1953. Veneessä oli monia uusia yksityiskohtia – kepeä runko  ja ulospäin kaartuvat laidat ja moderni riki nostivat Coronetin herkästi plaaniin. Sanottiin, että ero oli yhtä suuri kuin siirtyminen potkurikoneesta suihkukoneeseen. Ranskalaiset pyysivät pian Westelliä suunnittelemaan Coronetista version, joka mahtuisi patonkimaassa suositun Canetonin mittasääntöön. Westell teki kuten pyydettiin. Lopputulos oli "hirviö, joka liiti veden pinnalla ällistyttävää vauhtia ja pysyi pystyssä vain miehistön taitavuuden ansiosta". Monsteri ei ollut mikään muu kuin 505. Opusta lukiessani tuntui kaukaiselta utopialta, että pääsisin itse joskus purjehtimaan niin hienolla laitteella. Niin kuitenkin kävi. Ja kunnioitettavasta iästään huolimatta five on edelleen vene, jolla on upea purjehtia ja ennen kaikkea: jolla puljaa ja toisinaan pulikoi mukava porukka. 

Kuvassa ruotsalainen "Kalabalik".

Mikä on piironki?

Piironki on purjehtiva mööpeli. Piironkipurjehtijoita löytyy useimmiten metriluokista: monet vitoset, kutoset, kasit jne. ovat piironkeja. Yleensä ne ovat lakattuja, mutta maalattujakin tavataan. Piironkipurjehtijat käyttävät toisinaan veneen kiillottamiseen enemmän aikaa kuin sillä purjehtimiseen. 

Piirongit ovat lähes aina antiikkia. Niin myös 7784: se on rakennettu 1984 tai 1985 Englannissa. Rakentaja käytti esikuvanaan erästä tunnettua amerikkalaista Lindsay-piironkia, jonka hyvät ominaisuudet olivat tunnetut. Kuva esikuvasta ohessa. Siinä näyttää olevan spinnutunneli, mutta 7784 rakennettiin ökäreillä. Ylärakenne on tehty mahongista, mutta rungossa on lipsuttu, sillä sieltä löytyy hiilikuitua, kevlaria ja epoksia. 

Piirongin maahantuonnista vastasi bröderna Laiho joskus  80-luvun puolivälin jälkeen. 

Titaanijuuri eli kuinka 505-purjehtija tehtiin

Tiistaipäivä elokuussa 2007. Kippari soitti ja kysyi tulisinko gastaamaan SM-kisoihin. Suostuin. 

Olimme joskus viime vuosituhannella leikitelleet yhteisellä fiveprojektilla, mutta jostain syystä siitä ei tullut silloin mitään. Ja toisaalta Mike tuohon aikaan vielä killua narun jatkona. Nyt kuitenkin olivat elämän realiteetit ja prioriteetit menneet siihen suuntaan, että FIN7784 oli vailla paarlastia. 

Kisat alkoivat perjantaina, joten torstai-iltana oli syytä treenata. Olinhan viimeksi fiveillyt rapiat kymmenen vuotta sitten. Tuosta sessiosta oli mukavia muistoja, sillä otimme kuudet kupit. Tuultakin toki oli jonkin verran. Samalla kertaa oli ulkona muitakin fivejä, joista yksi oli upota. 

Niin se torstain treeni. Oli hieman jäykkää ja hankalaa. Vene oli paljon pienempi, kiikkerämpi ja herkempi kuin mitä muistin. Manööverit menivät melko vähän sinne päin. Viimeisessä jiipissä ennen rantautumista se sitten tapahtui. Vedin spinnupuomin ulos, mutta se jäi sojottamaan ikävästi suoraan sivulle, eikä siis liukunut spinnun kulmaan. Iskin puomin ulosvetonarun knaapiin, mutta ennen kuin ehdin tyrkätä puomin eteen, pääsi naru knaapista, puomi singahti taakse ja sivulle ja rysähti suoraan suuhun. 

Syljeskelin aikani hampaanpaloja ja verta. Seuraavana aamuna hammaslääkärini liimasi kiinni sen mitä etuhampaista oli jäljellä ja starttiin ehdittiin. Pieni skagis oli, joten pidin jiipeissä pääni syvällä hartioiden välissä. Lopputulos kisoissa oli kuitenkin 9/20, joten innostuksen siemenet oli kylvetty ja fiveilijän tulikaste saatu. 

Ja olihan seuraavalle kaudelle luvassa kevennetty gasti titaani-implantteineen. Vaikka on niitä kivuttomampiakin tapoja keventää.